You searched for feed - Kuntarahoitus

Huomisen talous: Oikeudenmukainen kestävyysmurros, kunnissa ja globaalisti

ext-tuomas.makinen@kuntarahoitus.fi — Tue, 20 Feb 2024 08:30:00 +0000

Maailma elää murroksen aikaa, jossa niin valtiot, yritykset kuin tavalliset ihmisetkin pyrkivät muuttamaan toimintaansa kestävämpään suuntaan. Kehitykseen liittyy kuitenkin kiperiä kysymyksiä siitä, pystyykö yhteiskunta käymään läpi näin suuren muutoksen tavalla, joka on kaikille oikeudenmukainen.

Kohteleeko kestävyysmurros Suomessa eri ryhmiä ja alueita tasapuolisesti? Mistä meidän tulee elintasossamme ja hyvinvoinnissamme luopua – mitä ehkä voimme saada tilalle? Ja mitä kunnat ja kaupungit voivat paikallisella tasolla tehdä, jotta siirtymä olisi vakaa ja toisi ennemmin mahdollisuuksia kuin uhrauksia? Muun muassa näistä kysymyksistä pääekonomisti Timo Vesalan vieraina ovat keskustelemassa Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Katriina Alhola ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Kuuntele jakso!

Kuuntele ja seuraa Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, Soundcloudissa sekä Applen ja Googlen podcast-palveluissa. Kuuntele myös kevätkauden muut jaksot:

Tässä jaksossa

Huomisen talous: Sotekiinteistöjen kohtalo – hylätyt tilat, autiot pihat

ext-tuomas.makinen@kuntarahoitus.fi — Tue, 06 Feb 2024 12:52:00 +0000

Soteuudistus astui voimaan yli vuosi sitten, mutta sen jälkijäristykset jatkuvat. Kuntaliiton viime vuonna toteuttamassa kyselyssä kuntapäättäjät arvioivat, että noin kolmannes kuntien hyvinvointialueille vuokraamista sote- ja pelastustoimentiloista voisi jäädä tyhjiksi, kun uudesta palveluverkostosta tehdään päätöksiä.

Kuntien ratkaistavaksi jää, mitä kiinteistöille tämän jälkeen tapahtuu: keksitäänkö niille uutta käyttöä, löytyykö niille vuokralainen tai ostaja, vai onko edessä tilojen purku. Ongelma kohtelee kuntia eri tavoin: kasvukeskuksissa kiinteistöt houkuttelevat ostajia, kun taas pienenevissä kunnissa tyhjille tiloille on vaikea löytää ostajaa. Kuinka kiinteistöjen kohtalo ratkeaisi mahdollisimman kivuttomasti? Huomisen talous -podcastissa aihetta pohtivat pääekonomisti Timo Vesalan vieraana Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen ja Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Kuuntele jakso!

Huomisen talous -podcast ilmestyy kevätkaudella joka toisen viikon tiistaina. Kuuntele ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa sekä Applen ja Googlen podcast-palveluissa.

Kuuntele myös kevätkauden muut jaksot:

Matalan syntyvyyden Suomi – tulevaisuus kasaantuu pienenevien ikäluokkien harteille

Tässä jaksossa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Ensi vuoden bkt-ennuste alas, kuntien lainakanta kasvaa lähes 8 miljardilla 2027 mennessä

jenniheikkila — Tue, 12 Sep 2023 03:00:00 +0000

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2023 Lataa

Kuntarahoitus laskee ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta lähes prosenttiyksiköllä. Kesäkuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa yhtiö arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2024. Nyt julkaistu syyskuun ennuste povaa 0,3 prosentin laskua. Muutosta selittävät eritoten asuntotuotannon äkkijarrutus sekä huonosti vetävä vienti.

– Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkotason ja materiaalikustannusten noususta sekä asuntokaupan hyytymisestä. Konkursseja on nähty paljon, ja ala on iso työllistäjä. Rakennussektorin alakulon kerrannaisvaikutukset painottuvat vuoteen 2024, kertoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kuntarahoitus ei ennusta talouden taantumasta syvää tai pitkäkestoista. Myös työttömyyden odotetaan nousevan vain maltillisesti.

– Palkansaajien ostovoima on onneksi kääntymässä nousuun, ja korkohuippukin alkaa olla käsillä. Inflaatio on kuitenkin niin sitkeässä, ettei Euroopan keskuspankilta kannata vielä odottaa merkittäviä koronlaskuja, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla 2027 mennessä

Tuleva vuosi tietää käännettä myös kuntien talouteen. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien tulos putoaa ja niiden lainakanta kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla vuonna 2024.

– Kunnat saivat sote-uudistuksesta kertaluontoisia verohäntiä ja sote-kiinteistöjen myynnistä tuloja, jotka pönkittivät niiden taloutta. Nyt hyvät ajat päättyvät ja kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen mukaan kuntien taloutta painaa erityisesti investointien rahoittaminen. Kuntien vuosikate heikkenee, ja yhä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan velalla. Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa lähes kahdeksalla miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina kunnat tarvitsevat lisärahoitusta noin 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin mitä kesäkuussa ennustimme. Näkymä on vaikea, eikä vähiten hallitukselle, jonka tavoitteena on saattaa julkinen velkasuhde laskuun, Kallio arvioi.

Kuntarahoitus odottaa, että kunnat joutuvat lykkäämään investointeja ja jättämään hankkeita toteuttamatta. Tasapainotusohjelmia, palveluverkon tiivistyksiä ja veronkorotuksia nähtäneen myös.

Vihreä siirtymä luo kasvun eväitä

Kuntarahoituksen ennusteessa todetaan, ettei julkisen talouden ongelmia ratkota yksin säästöin ja supistamalla: talouden tasapainottaminen vaatii tuottavuutta ja uusia tuloja. Kurjan suhdannenäkymän takana itää onneksi myös kasvun versoja.

– Suomeen kaavaillaan vihreän siirtymän investointeja noin 140 miljardin euron edestä. Todennäköisesti vain osa hankkeista toteutuu, mutta jo muutama prosentti tietäisi piristysruisketta, jonka eteen kuntienkin kannattaa tehdä kiivaasti töitä, toimitusjohtaja Kallio kehottaa.

Ennusteessa muistutetaan, että investointien toteutuminen edellyttää uusiutuvan energiantuotannon moninkertaistamista, mikä vaatii satsauksia myös sähkön siirtokapasiteettiin sekä energian välivarastointiin.

– Jos investoinneissa käynnistyy positiivinen kierre, talouskasvu voi nopeutua selvästi totuttua ripeämmäksi. Parhaassa tapauksessa talous yltää vuosikymmenen jälkipuoliskolla kasvulukuihin, jollaisia ei ole pitkään jatkuvana trendinä nähty sitten finanssikriisin, pääekonomisti Vesala pohtii.

– Se tietäisi paluuta parempiin vuosiin myös monen kunnan taloudelle, Kallio päättää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2023 Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

Huomisen talous: Rakentaminen hyytyy, vienti yskii – edessä viileä taloussyksy

Podcastin syyskauden avausjakso pureutuu Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennusteeseen. Äänessä pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele uusin jakso ja seuraa Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Syyskauden aikana podcast ilmestyy joka toisen viikon tiistaina.

Suhdanne-ennuste Q1/2023

soilihelminen — Tue, 14 Mar 2023 08:00:00 +0000

Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

Kustannusten nousu nakertaa Suomen talouskasvua ja iskee kipeästi myös kuntiin. Kuntarahoitus arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen.

Lataa suhdanne-ennuste Q1/2023

Suomen talous painui vuoden 2022 jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä kysyntä heikkeni laajasti, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.

– Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin. Nettoviennin heikko kehitys sekä elinkustannusten ja korkojen nousu ovat nakertaneet kasvun eväitä, pääekonomisti Vesala arvioi.

Venäjän hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen näyttäisi iskeneen Suomen talouteen pahemmin kuin muihin euromaihin keskimäärin.

Timo Vesala

Pääekonomisti

Nopeasti nouseva korkotaso puree kotitalouksiin kipeästi, ja etenkin asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät jäissä. Toisaalta laskevat energiahinnat, euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja toiveet Aasian viennin vedosta piristävät Suomen taloutta. Kuntarahoitus pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan: yhtiö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

Loppuvuodesta laadituissa talousarvioissaan lähes puolet kunnista, noin 140, ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä. Inflaatio ja korkotaso ovat sittemmin jatkaneet nousuaan, palkkaratkaisut nostavat kuntien kuluja, eivätkä investointitarpeetkaan juuri laske. Kuntatalouden tila heikkenee siis vielä arvioituakin enemmän. Yksin korkojen nousu nostaa kuntien rahoituskuluja 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät.

Esa Kallio

Toimitusjohtaja

– Vielä kuluvan vuoden aikana kuntataloutta suojaavat sote-uudistuksesta koituvat, viiveellä maksettavat verohännät, mutta vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on laatinut painelaskelman, jossa yhtiö arvioi, miten inflaatio, korkojen nousu ja sote-uudistuksen korjauserät vaikuttavat kuntatalouden kehitykseen. Painelaskelmassa kuntien talous heikkenee selvästi talousarvioita enemmän: kuntien vuosikate laskee noin miljardilla eurolla, ja lainaa on otettava noin kaksi ja puoli miljardia euroa arvioitua enemmän vuoteen 2025 mennessä. Taloutta vahvistavia toimia tai lisärahoitusta kaivataan kipeästi.

– Kuntien on vaikea vyöryttää kustannuspainetta eteenpäin, joten korkean inflaation olosuhteissa kulukuri on normaaliakin tärkeämmässä roolissa. Käynnissä on paljon pitkäkestoisia hankkeita, mutta erityisesti uusia investointeja on harkittava tarkkaan, ja taloutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Koulutuksesta ei kuitenkaan soisi leikattavan, eli keinot ovat aika vähissä, Kallio pohtii.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden ensimmäisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa. Jakso on nauhoitettu torstaina 9. maaliskuuta.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kustannuspaine koettelee niin kotitalouksia kuin kuntia – kuntatalouteen miljardi-isku vuonna 2024

jenniheikkila — Tue, 14 Mar 2023 08:00:00 +0000

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2023 Lataa

Arvaamaton inflaatiokehitys tuo epävarmuutta rahapolitiikan ja talouden näkymiin.

– Viimeisimmät inflaatioluvut ylittivät jälleen odotukset. Euroopan keskuspankki saattaa joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa odotettiin, Vesala pohtii.

Kuntarahoitus nostaa kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 5 prosenttiin. Vuonna 2024 yhtiö arvioi inflaation laskevan 2,3 prosenttiin.

Kuntatalouden todellisuus on talousarvioita karumpi

Kustannuspaine tuntuu myös valtion ja kuntien taloudessa. Valtiolla kasvavat erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kunnissa käyttömenot.

– Isossa osassa kuntia on paineita veronkorotuksiin vuonna 2024, kun kunnat saavat sote-uudistuksen jälkeen taas tehdä muutoksia veroprosenttiinsa.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2023 Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Markkinakatsaus 2/2023

soilihelminen — Wed, 15 Feb 2023 08:00:00 +0000

Kasvu jatkuu, hintapaineet hellittävät – selviääkö talous kriisitalvesta säikähdyksellä?

Talous pitää pintansa, työmarkkinat käyvät kuumana ja keskuspankit saavat otteen inflaatiosta. Onko taantuma peruttu vai vieläkö riskejä riittää? Kuntarahoitus julkaisee vuoden toisen markkinakatsauksensa.

Talousvuosi on alkanut odotettua paremmin: lauha talvi, energian säästäminen ja valtioiden tukitoimet ovat auttaneet Eurooppaa energiakriisissä, ja Kiinan avautumisen uskotaan piristävän maailmankauppaa. Uusimmat ennusteet osoittavat, että Eurooppa voi välttyä paljon povatulta taantumalta. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ei kuitenkaan julista taantumasta voittoa – ainakaan vielä.

– Rahapolitiikan historiallisen nopean kiristymisen kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty, sota jatkuu ja monilla talouden osa-alueilla, kuten asuntomarkkinoilla, on yhä huomattavia riskejä, Vesala muistuttaa Kuntarahoituksen vuoden toisessa markkinakatsauksessa.

– On vielä aikaista sanoa, onko taantuma lopullisesti peruttu vai ainoastaan lieventynyt tai lykkääntynyt.

Keskuspankit saavat otteen inflaatiosta – kylmää kyytiä velkaantuneille kotitalouksille

Samaan aikaan kun talouden kuva kirkastuu, myös inflaatiosta saadaan hyviä uutisia. Hintapaineet hellittävät odotettua nopeammin, ja keskuspankkien toivotaan hidastavan koronnostojaan. Harmia tuottaa Yhdysvallat, jossa raju työvoimapula luo painetta nostaa palkkoja.

– Keskuspankki Fed saattaa joutua nostamaan korkoja odotettua enemmän, millä voisi olla latistava vaikutus talouden ja markkinoiden tunnelmiin, pääekonomisti Vesala arvioi.

Euroalueella keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde summasi rahapolitiikan näkymiä varsin selväsanaisesti helmikuun alussa: keskuspankkiirin mukaan ohjauskorot nousevat maaliskuussa puoli prosenttiyksikköä ja tämän jälkeenkin korotuksia on luvassa. Se, miten nopeasti korot nousevat, riippuu uusista makrotalouden ennusteista, jotka EKP julkaisee maaliskuussa.

– Linjausten perusteella talletuskorko voi kesään mennessä nousta hyvinkin 3,5 prosenttiin – eikä tulevia koronlaskuja kannata vielä haikailla, Vesala varoittaa.

Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys on keskimääräistä suurempaa.

Kiristyvä rahapolitiikka on iskenyt nopeasti talouksiin, joissa yksityinen sektori on velkaantunut keskivertoa enemmän, kuten Pohjoismaihin ja Hollantiin. Erityisesti Ruotsissa asuntomarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti.

– Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys muun muassa vaihtuvakorkoisten asuntoluottojen ja muiden velkojen vuoksi on keskimääräistä suurempaa.

Suomessa lievä taantuma on yhä todennäköinen

Alkuvuodesta talouden kuva on kohentunut myös Suomessa. Työllisyys on pitänyt pintansa epävarmuudesta huolimatta, ja sähkön pahimmat hintapiikit näyttävät rajoittuneen muutamaan viikkoon joulukuussa. Talvikaudesta on selvitty odotuksia paremmin.

– Silti lievä, muutaman vuosineljänneksen mittainen taantumajakso, joka alkoi jo viime vuoden kolmannella neljänneksellä, vaikuttaa yhä todennäköiseltä, pääekonomisti Vesala arvioi.

– Korkojen ja elinkustannusten nousun lopullisesta vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen on vielä kovin paljon epävarmuutta.

Teollisuuden vahva vire oli viime vuoden kirkkaimpia valopilkkuja: teollisuustuotannon volyymi kasvoi lähes neljä prosenttia edellisvuodesta.

– Teollisuuden palkkaratkaisussakin saavutettiin molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi, joka oletettavasti pysäyttää palkansaajien ostovoiman laskun muttei näillä näkymin heikennä teollisuuden kilpailukykyä, Vesala pohtii.

Inflaatio iskee viiveellä julkiseen talouteen. Ostopalveluiden sopimushinnat päivittyvät pikkuhiljaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotukset kasvattavat julkisia menoja toden teolla vasta tänä vuonna.

– Kustannuspaine vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä.

Kuuntele uusin Huomisen talous -podcast:

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen keskustelevat rahapolitiikan U-käännöksestä ja pohtivat, mitä tuleman pitää.

Kuuntele uusin Huomisen talous Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa.

Täyskäännös koronapolitiikassa, tasapainoilua Venäjän ja lännen välillä – mihin Kiina on matkalla?

jenniheikkila — Thu, 26 Jan 2023 10:25:36 +0000

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan riippuvuus itänaapurinsa energiasta lävähti päin länsivaltojen kasvoja. Samalla havahduttiin toiseen idästä nousevaan riskiin, kokoluokaltaan monin verroin suurempaan.

Kiinan-kauppaa käydään paljon, niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Suomen tuonnista 9 prosenttia tulee Kiinasta, EU:ssa osuus on 22 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 18 (v. 2021). Puhe Kiinasta irtautumisesta, tai ”decouplingista” eli irtikytkennästä, on käynyt kuumana, mutta muutos on helpommin sanottu kuin tehty, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori, Kiina-asiantuntija Mikael Mattlin Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.

– Euroopan tilanne ei ole helppo, meiltä puuttuu monia Yhdysvaltojen vahvuuksia, kuten valtavat sisämarkkinat, Silicon Valleyn teknologiajätit ja hyvä omavaraisuus. Yhdysvalloilla on myös parempi tilanne demografisesti, väestö on nuorempaa, Mattlin luettelee.

– Heidän on helpompi puhua irtikytkennästä, tilanne on paljon hankalampi Euroopalle.

Onko Kiinalla varaa menettää sekä Eurooppa että Yhdysvallat?

Mattlinin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti päättäjät pohtimaan Kiina-riskejä, erityisesti Euroopassa.

– Selvästi keskustelu muuttui meilläkin, alettiin katsoa eri silmin esimerkiksi Taiwaniin liittyviä riskejä. Investoinneissa kartetaan Kiinaa sijoituspaikkana, ei laiteta kaikkia munia samaan koriin. Tätä tapahtuu enemmän amerikkalaisissa yrityksissä, mutta myös Euroopassa, Mattlin toteaa.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii podcast-jaksossa Kiinan seuraavaa siirtoa: onko maalla varaa menettää suhdettaan sekä Yhdysvaltoihin että Eurooppaan?

– Nythän on nähty ystävällisiä vierailuja, esimerkiksi [Saksan liittokansleri] Scholz ja [Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja] Michel kävivät Pekingissä. Voiko Kiina jopa lähestyä Eurooppaa, avata markkinoitaan EU:n suuntaan ja hakea kumppanuuksia? Vesala kysyy.

– Periaatteessa näin, vastaa Mattlin. – Varsinkin aiempina vuosina Kiinassa on yritetty hakea EU:sta vastapainoa Yhdysvalloille. Pitkään se toimi hyvin, esimerkiksi Merkelin aikana Kiinan ja Euroopan johtohahmojen näkemykset taloussuhteista olivat yhtenäisemmät kuin Kiinan ja USA:n.

Nyt Kiina nähdään poikkeuksellisen huonossa valossa.

– Euroopassa tavalliset kansalaiset ovat huomattavan kriittisiä Kiinaa kohtaan, Mattlin sanoo.

– Vaikka EU:n johdossa olisikin valmiutta kuunnella Kiinaa ja palauttaa yhteistyötä, sitä rajoittaa kansalaisten valmius.

Terrorisminvastainen sota antoi Kiinalle aikalisän

Länsimaiden suhde Kiinaan on siis murroksessa, mutta muutos on tehnyt tuloaan jo pitkään. Välit ovat kiristyneet etenkin Tyynenmeren molemmin puolin.

– Obaman aikaan näytti siltä, että Kiinaa pidetään silmällä, mutta yhteiseloa haetaan yhteistyön kautta. Donald Trumpin ja Joe Bidenin kausilla äänenpainot ovat koventuneet, Kiinan uhasta puhutaan avoimemmin, pääekonomisti Vesala pohtii.

Osansa on Yhdysvaltain ulkopolitiikalla ja maan geopoliittisilla tavoitteilla, sanoo Mattlin.

– On sanottu, että Yhdysvallat tarvitsee ulkoisen vihollisen. Ennen se oli Neuvostoliitto, nyt Kiina. Kiinaa oltiin nostamassa asemaan jo vuosituhannen alussa, kunnes syyskuun 11. päivän iskut veivät huomion terrorismiin. Se antoi Kiinalle 10–15 vuotta lisää aikaa ja tilaa keskittyä omaan kehitykseensä.

Vahvistuneen Kiinan vaikutusvalta on kasvanut erityisesti globaalin finanssikriisin jälkeen.

– Se on aika luonnollinen kehitys, pohtii Mattlin. – Kun maan merkitys kasvaa, se pyrkii vaikuttamaan enemmän asioiden kulkuun.

Viime vuosina Kiinan kasvu ei ole ollut yksioikoista. Talouden vire on hiipunut, ja velkaantuminen painaa niin yrityksiä ja paikallishallintoa kuin kuluttajia ja keskushallintoakin. Maalle tärkeä rakennusteollisuus on ajautunut näyttäviin ongelmiin: Kiinan asuntomarkkinasta on kadonnut lyhyessä ajassa yli 1 200 miljardia euroa.

– Kiinassa on samoja piirteitä kuin Japanissa 90-luvulla: yritetään rakentamalla ja velkaantumalla puoliväkisin pitää talouskasvua korkeammalla tasolla kuin mihin on edellytyksiä. Rakennetaan siltoja ei mihinkään, Mattlin selittää.

”Isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta” – koronapolitiikan täyskäännös yllätti asiantuntijan

Loppuvuonna Kiinassa protestoitiin tiukkoja koronarajoituksia poikkeuksellisen rajusti: mielenosoittajat huusivat vapautta ja vaativat jopa Kiinan kommunistisen puolueen johtajan Xi Jinpingin eroa. Koronapolitiikassa tehtiin täyskäännös, kovista koronarajoituksista luovuttiin. Mattlin yllättyi.

– Ajattelin, että jos höllennyksiä tulee, ei niitä heti tehdä. Sehän antaisi järjestelmän näkökulmasta väärän viestin: muutos tulee, kun osoitetaan mieltä ja huudetaan kadulla puoluetta alas, hän pohtii. – Luulen, että tilanne oli mennyt jo niin pahaksi, että puolue joutui kohtaamaan tosiasiat. Virus oli riistäytynyt käsistä, ja nollakoronapolitiikasta oli pakko luopua. Muuten kaikki uskottavuus olisi mennyt.

– Voiko tässä käydä niin, että epidemia-aalto menee ohi nopeasti, ihmiset nauttivat rajoitusten purkamisesta ja Kiinan talous elpyy? pääekonomisti Vesala kysyy. – Voiko koronapolitiikan ilmaveivi kääntyä Xin voitoksi?

– Kyllä tässä on isoja riskejä järjestelmän näkökulmasta, Mattlin vastaa.

– Oli syy mikä tahansa, osa luultavasti pani merkille sen, että muutoksia saatiin läpi, kun mentiin kadulle. Se ei ehkä näy seuraavan kuukauden aikana tai ensi vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä tällainen viesti on riski autoritääriselle järjestelmälle.

Kiina maalaa kotiyleisölleen kaikkivoipaista kuvaa maan hallinnosta, sanoo Mattlin. Koronan kanssa johto kuitenkin epäröi loppuvuodesta 2022; tilanne ei ollut täysin hallussa. Politiikkalinja ja viesti vaihtuivat lennosta.

Kuva kaikkivoipaisuudesta voi olla pienestä kiinni, ja kun sen menettää, voi menettää kaiken.

– Kuten Romaniassa [vuonna 1989], kun Ceaușescu puhui parvekkeella kansalle ja yksi ihminen huusi jotakin. Yhtäkkiä kansa kääntyi hallitsijaa vastaan ja koko järjestelmä lähti kaatumaan.

Kuuntele Vesalan ja Mattlinin keskustelu Huomisen talous -podcastissa:

Voit kuunnella ja seurata Huomisen talous -podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen podcast-palveluissa.

Mikael Mattlinin kuva: Ulkopoliittinen instituutti

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

jenniheikkila — Tue, 13 Dec 2022 05:50:29 +0000

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022 Lataa

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022 Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

Huomisen talous: Kustannusten nousu kurittaa kuntia

jenniheikkila — Tue, 08 Nov 2022 06:36:08 +0000

Inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa, mutta kustannusten nousu on vakava paikka myös Suomen kunnille. Paisuvat energia-, rakennus- ja korkokulut syövät kuntien kassaa, eikä hintapainetta ole helppo siirtää eteenpäin. Samaan aikaan talouskasvu uhkaa kääntyä pakkaselle, ja näkymä heikkenee myös talouden tulopuolella.

Mistä kunnat säästävät, kun budjetit paukkuvat? Sitä pohditaan Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa. Pääekonomistimme Timo Vesalan vieraina kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitosta sekä Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Kuuntele jakso!

Syksyn aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Podcastia voit kuunnella Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa.

Kuuntele Huomisen talous -podcastin aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Sumea tulevaisuus, paisuvat odotukset – nuoret kahden tulen välissä

jenniheikkila — Tue, 25 Oct 2022 11:56:39 +0000

Nuorten hyvinvoinnista on puhuttu viime vuosina huolestuneeseen sävyyn. Maailma seilaa kriisistä toiseen, ja nuorten jaksaminen on koetuksella. Samalla Suomi vanhenee, ja nuorten harteille kasautuu entistä enemmän kannettavaa.

Miten kriisivuodet näkyvät nuorten tulevaisuudensuunnitelmissa? Entä missä kantimissa ovat nuorten taloustaidot, joiden merkitystä maailman myllerrys nostaa?

Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan nuorten hyvinvoinnista, tulevaisuudennäkymistä ja taloustaidoista. Vastuullisuuspäällikkömme Kalle Kinnusen haastattelussa viime kevään ylioppilas ja tuore yrittäjä Eemeli Ervasti sekä pedagoginen päällikkö Mari Rakkolainen Nuori yrittäjyys ry:stä. Kuuntele jakso!

Syksyn aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Voit kuunnella podcastia Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa.

Kuuntele Huomisen talous -podcastin aiemmat jaksot:

Tutustu Nuori yrittäjyys ry:n toimintaan: nuoriyrittajyys.fi

Huomisen talous: Suunta on oikea, mutta riittääkö vauhti? Kunnat ilmastokriisin ja luontokadon etulinjassa

jenniheikkila — Tue, 11 Oct 2022 11:40:48 +0000

Kuntien ilmastotavoitteet näyttävät mallia muille, mutta vastaako työn tahti kunnianhimon tasoa? Entä milloin luontokato saa ansaitsemansa aseman vastuullisuustavoitteiden kiireellisimmässä kärjessä?

Kuntarahoituksen Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa pureuduttiin kuntien ilmastotavoitteisiin ja työhön luonnon eteen. Tapahtumasarjassa asiantuntijat pohtivat kuntien roolia luonnon monimuotoisuuden ja vähähiilisen rakentamisen suunnannäyttäjinä, keskustelivat uudesta ilmastolaista sekä jakoivat vinkkejä tavoitteiden jalkauttamiseen.

Ilmasto- ja luontotyön parhaista käytännöistä ja sudenkuopista keskustellaan myös Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa, jossa vastuullisuuspäällikkömme Kalle Kinnunen saa vieraikseen Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikön Kaisa-Reeta Koskisen sekä Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntijan Riku Lumiaron.

Kuuntele jakso!

Syksyn aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Podcastia voit kuunnella Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa.

Lue lisää Ilmasto & kunnat -tapahtumista ja katso lähetysten tallenteet:

Kuuntele Huomisen talous -podcastin aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Lännen reunalla

jenniheikkila — Tue, 27 Sep 2022 09:58:15 +0000

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu jo kahdeksatta kuukautta. Rintamalinjat liikkuvat ja itänaapurissa kuohuu. Varmaa kuitenkin on, että Venäjä on eristetty läntisestä maailmasta – kenties vuosien ajaksi. Suomi ei ole enää idän ja lännen solmukohta tai kaupan kauttakulkualusta vaan Euroopan ja läntisen blokin reuna-alue.

Miten muutos vaikuttaa kotimaan maariskiin ja siihen, miten kansainvälinen pääoma Suomeen suhtautuu? Tätä pohtivat pääekonomistimme Timo Vesala ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Huomisen talous -podcastin kauden toisessa jaksossa. Jakso on nauhoitettu tiistaina 20. syyskuuta.

Syksyn aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Podcastia voit kuunnella Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Energiakriisi runtelee Eurooppaa

jenniheikkila — Tue, 13 Sep 2022 08:06:10 +0000

Hinnat paisuvat, korot nousevat ja tyytymättömyys tiivistyy. Energiakriisi runtelee Eurooppaa, ja Suomessa kotitalouksien talousluottamus kyntää mittaushistorian pohjalukemissa.

Milloin myllerrys energiamarkkinoilla ottaa laantuakseen? Entä saako EKP otteen inflaatiosta – ja millä hinnalla?

Huomisen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa pääekonomistimme Timo Vesala arvioi ajankohtaisia talousnäkymiä ja avaa 7. syyskuuta julkaistun suhdanne-ennusteen taustoja. Haastattelijana Roope Huotari. Tutustu syyskuun suhdanne-ennusteeseen täällä! (linkki)

Syksyn aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Podcastia voit kuunnella Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Nato-Suomi, Venäjän vastaus ja keskuspankkien karu herätys

jenniheikkila — Tue, 24 May 2022 09:47:00 +0000

Sota Ukrainassa jatkuu neljättä kuukautta, ja Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet historiallisen askeleen kohti Nato-jäsenyyttä. Samalla hintapaineet paisuvat, ja keskuspankeilta odotetaan poikkeuksellisen rajua korjausliikettä.

Minkälainen vaikutus naapurisuhteiden romahtamisella ja Venäjän vastatoimilla on talouteen Suomessa? Entä vieläkö keskuspankit saavat villinä laukkaavan inflaation kuriin?

Huomisen talous -podcastin kevätkauden päätösjaksossa pääekonomistimme Timo Vesala arvioi ajankohtaisia talousnäkymiä ja avaa 6. kesäkuuta julkaistavan suhdanne-ennusteen taustoja. Haastattelijana Roope Huotari.

Ilmoittaudu suhdanne-ennusteen julkaisutapahtumaan täällä! (linkki)

Jakson myötä Huomisen talous -podcast jää tauolle ja palaa linjoille kesän jälkeen. Seuraa podcastia Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa, niin saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa kuunteluun.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Miltä näyttää tulevaisuus nuoren yrittäjän silmin?

jenniheikkila — Tue, 10 May 2022 11:42:57 +0000

Suomen suurin nuorten yrittäjyyskilpailu, Nuori Yrittäjyys Ry:n Uskalla Yrittää, kokosi huhtikuun lopussa 50 nuorten perustamaa yritystä Helsingin Triplaan. Kilpailussa liike-elämän ammattilaisista koostuva raati valitsi yritysten joukosta suosikkinsa edustamaan Suomea kesällä 2022 järjestettävään Euroopan suurimpaan yrittäjyyskilpailuun Tallinnassa.

Huomisen talous -podcastin erikoisjaksossa vastuullisuuspäällikkömme Kalle Kinnunen tutustuu kahteen Uskalla Yrittää -kilpailun finalistiyritykseen: EkoPyykkää NY ja Keep it Safe UF.

Mitä nuoret ajattelevat yrittäjyydestä ja omasta tulevaisuudestaan epävarmana aikana? Entä miten yhä useampi nuori saadaan yrittäjyyden pariin? Näihin kysymyksiin vastaavat Ekopyykkää NY:n Linnea Konola, Kia Lepistö ja Robert Kari sekä Keep it Safe UF:n Sofia Sarin ja Eerika Saarela.

Kuuntele jakso ja tutustu finalistiyrityksiin:

Facebookissa: EkoPyykkää NY, Keep it Safe UF,
Instagramissa: EkoPyykkää NY, Keep it Safe UF

Kevään aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Podcastia voit podcastia Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa, niin saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa kuunteluun.

Kuuntele podcastin aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Onko sote kunnille uhka vai uudistumisen paikka?

jenniheikkila — Tue, 26 Apr 2022 08:21:26 +0000

Aluevaltuustot on valittu, hyvinvointialueet käynnistävät koneitaan ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy pois kuntien kontolta vuodenvaihteessa. Sote-uudistus on valtava hallinnollinen harjoitus, joka muovaa kuntien rahoitusrakennetta ja tulevaisuudennäkymiä perustavanlaatuisesti.

Miten käy kuntien taloudenpidolle, kun verotulot vaihtuvat valtionosuuksiin? Huomisen talous -podcastissa asiakkuuspäällikkömme Mika Korhonen, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola visioivat tulevaisuuden kuntaa sote-uudistuksen jälkeen. Kuuntele jakso!

Kevätkauden aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Seuraa podcastia Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa jaSoundCloudissa, niin saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa kuunteluun.

Lue myös:

Skenaariot hahmottelivat Porvoon kestävää investointitasoa ja soten todellisia talousvaikutuksia

Kuuntele podcastin aiemmat jaksot:

Huomisen talous: Pakotteet kiristyvät ja inflaatio kiihtyy – katkeaako energiakauppa Venäjän kanssa?

jenniheikkila — Tue, 12 Apr 2022 10:15:11 +0000

EU-maat pääsivät sopuun uusista Venäjä-pakotteista, jotka rajoittavat unionin ja Venäjän välistä energiakauppaa. Maat olivat yksimielisiä kivihiilestä, mutta energiakaupan todelliseen selkärankaan, öljyyn ja maakaasuun, ei toistaiseksi kajota. Sodan kauhujen paljastuessa julkinen paine kuitenkin kasvaa, ja energiakaupan täysimittainen alasajo on vain ajan kysymys, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Huomisen talous -podcastissa.

Sysääkö öljy- ja kaasuhanojen kiristyminen euroalueen taantumaan? Entä vieläkö keskuspankit saavat ennätyskorkean inflaation kuriin?

Jaksossa Vesala pohtii sodan uusimpia käänteitä talouden näkökulmasta ja avaa Kuntarahoituksen huhtikuun markkinakatsauksen taustoja. Haastattelijana Roope Huotari. Tutustu uuteen markkinakatsaukseen täällä! (linkki)

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Miten muuttuvaan ilmastoon pitäisi varautua?

jenniheikkila — Tue, 29 Mar 2022 07:58:19 +0000

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusin raportti maalaa hälyttävän kuvan ilmastokriisin etenemisestä. Ilmasto on muuttunut jopa odotettua nopeammin, osin peruuttamattomasti. Ripeiden päästövähennysten ohella muutoksiin on syytä varautua – ja pian.

Mitä ilmastokriisi tarkoittaa ruuantuotannolle, maankäytölle tai rakentamiselle täällä Suomessa? Miten lisääntyvät rankkasateet, ennätyshelteet ja hulevesitulvat tulisi huomioida yksittäisissä hankkeissa tai kokonaisten asuinalueiden suunnittelussa?

Huomisen talous -podcastissa keskustellaan ilmastonmuutokseen varautumisesta ja uudesta IPCC-raportista. Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnusen haastattelussa meteorologi Kerttu Kotakorpi sekä maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne. Kuuntele jakso!

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Romahtaako Venäjän talous?

jenniheikkila — Tue, 15 Mar 2022 07:57:05 +0000

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäyssotaan paitsi aseviennillä Ukrainaan myös rajuilla talouspakotteilla, joilla pyritään tyhjentämään Putinin sotakirstu ja lyömään Venäjän talous polvilleen.

Mitä Venäjän eristäminen läntisestä maailmasta tarkoittaa maan taloudelle? Onko näkyvissä massatyöttömyyttä tai jopa hyperinflaatiota? Entä millaisen kumppanin Venäjä saa Kiinasta, joka on toistaiseksi pyrkinyt jäämään kriisin ulkokehälle?

Huomisen talous -podcastissa pohditaan, mitä Venäjällä tapahtuu seuraavaksi. Pääekonomistimme Timo Vesalan haastattelussa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimuspäällikkö, Venäjän talouden pitkän linjan asiantuntija Iikka Korhonen.

Kevätkauden aikana Huomisen talous -podcast ilmestyy vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Seuraa podcastia Spotifyssa,ApplenjaGooglenPodcastit -sovelluksissa taiSoundCloudissa, niin saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa kuunteluun.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Euroopan synkkä viikko – miten Venäjän hyökkäys näkyy taloudessa?

jenniheikkila — Tue, 01 Mar 2022 08:30:34 +0000

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai länsimaiden rivit suoriksi tiukkojen talouspakotteiden taakse. Yhdysvallat ja Euroopan unioni kumppaneineen valmistautuvat jäädyttämään Venäjän keskuspankin varoja ja irrottamaan maan pankkeja Swift-maksutietojärjestelmästä.

Poikkeuksellisen ankarat pakotteet, Venäjän vastatoimet ja uhka konfliktin leviämisestä tekevät talouden ennustamisesta vaikeaa. Paljon riippuu siitä, voidaanko tilanne vielä rauhoittaa, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Huomisen talous -podcastissa. Podcast-jaksossa Vesala pohtii Euroopan synkkää viikkoa talouden näkökulmasta ja avaa 9.3. julkaistavan suhdanne-ennusteemme taustoja. Voit ilmoittautua suhdanne-ennusteen julkaisutapahtumaan täällä (linkki).

Podcast on nauhoitettu maanantaina 28. helmikuuta 2022. Haastattelijana Roope Huotari.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Voiko sääntelyllä muuttaa maailmaa?

jenniheikkila — Tue, 15 Feb 2022 12:56:32 +0000

Rahoitusala on yksi säännellyimmistä elinkeinoelämän osa-alueista. Vaatimuksia kohdistuu niin tiedonantoon, pääomapuskureihin kuin rahoitettaviin kohteisiin. Sääntelyn pohjimmainen tarkoitus on muuttaa maailmaa paremmaksi, mutta vastaavatko toimet tavoitteisiin?

Pysyykö ala päätähuimaavan sääntelytahdin vauhdissa, vai tulisiko välillä vetää henkeä? Miten Basel III:n kaltaiset entistä tiukemmat pääomavaateet tai EU:n kestävän kehityksen taksonomia muuttavat rahoitusalan toimintaa?

Huomisen talous -podcastin kevätkauden avausjaksossa puidaan rahoitusalan kiristyvää sääntelyä. Keskustelemassa Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen sekä lakiasioista ja viestinnästä vastaava johtaja ja toimitusjohtajan sijainen Mari Tyster.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Lue myös:

Mari Tyster: Sääntely auttaa muuttamaan maailmaa – valuvioista huolimatta

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Inflaatiopaineita, virusvariantteja ja toimitusketjujen katkoksia

jenniheikkila — Tue, 30 Nov 2021 08:49:14 +0000

Taloussyksy on tuonut Suomeen positiivisia yllätyksiä, mutta maailmalla kuohuu. Toimitusketjut natisevat liitoksistaan, Kiinan kasvu sakkaa ja korkomarkkinat muistuttavat vuoristorataa. Koronapandemia ei hillitä otettaan, ja terveydenhuolto on koetuksella kotimaassakin. Nyt harmaita hiuksia aiheuttaa Etelä-Afrikassa havaittu virusvariantti, josta ovat huolissaan niin epidemiologit kuin ekonomistit.

Miltä näyttää talouden vuodenvaihde, ja millaiselle kasvu-uralle Suomi yltää koronapandemian jälkeen? Se selviää Kuntarahoituksen vuoden viimeisestä suhdanne-ennusteesta, joka julkaistaan perjantaina 3. joulukuuta. Pääekonomistimme Timo Vesala avaa ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Haastattelijana Roope Huotari.

Ilmoittaudu Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen julkaisutapahtumaan 3.12. klo 13–14 täällä! (linkki)

Jakson myötä Huomisen talous -podcast jää tauolle ja palaa linjoille ensi vuonna. Seuraa podcastia Spotifyssa, Acastissa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa, niin saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa kuunteluun.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Maakuntaveron risut ja ruusut

jenniheikkila — Tue, 16 Nov 2021 09:24:20 +0000

Suomi suuntaa kohti tammikuun aluevaaleja, ja sote-uudistus etenee käytäntöön pitkän jahkailun jälkeen. Seuraava kiistakapula on kuitenkin jo löytynyt, sillä nyt eripuraa aiheuttaa maakuntavero.

Uusi verotuksen taso jakaa niin poliitikkoja kuin asiantuntijoita. Osa uskoo, että ilman hyvinvointialueiden verotusoikeutta sote-uudistus jää tyngäksi. Toiset varoittelevat maakuntaveron varjopuolista ja kehottavat painamaan jarrua.

Nostaisiko uusi verotuksen taso kokonaisveroastetta? Hillitsisikö verotusoikeus hyvinvointialueiden eriytymistä, vai heittäisikö se lisää vettä myllyyn? Onko maakuntavero esisoittoa kunnallisveron väistymiselle?

Huomisen talous -podcastissa pohditaan, tuleeko hyvinvointialueille verotusoikeus ja onko sille tilausta. Risuja ja ruusuja jakavat VATT:n johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä. Keskustelua vetää pääekonomistimme Timo Vesala. Kuuntele jakso!

Huomisen talous -podcastia voit kuunnella Spotifyssa, Acastissa, Applen ja Googlen Podcastit -sovelluksissa ja SoundCloudissa. Syksyn aikana podcastia julkaistaan vuoroviikoin, joka toisen viikon tiistaina. Muistathan laittaa podcastin seurantaan, missä ikinä sitä kuunteletkaan.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Oppivelvollisuus laajenee, mikä muuttuu?

jenniheikkila — Tue, 02 Nov 2021 09:39:45 +0000

Sote-uudistus on syönyt lähes kaiken ilmatilan, mutta kuntakentässä tapahtuu muutakin mullistavaa. Myös Suomen koulutusjärjestelmä koki historiallisen muutoksen, kun oppivelvollisuusikää nostettiin ensi kertaa vuosikymmeniin.

Vastaako uudistus sille asetettuihin tavoitteisiin nostaa koulutustasoa, kaventaa oppimiseroja ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia? Säilyvätkö kustannukset kohtuuden rajoissa, ja maksaako laajempi oppivelvollisuus itsensä takaisin? Entä miten uudistus näkyy kuntien budjeteissa: onko resurssien lisääminen yhtäällä pois toisaalta?

Huomisen talous -podcastissa keskustellaan oppivelvollisuuden laajentamisesta isossa kuvassa ja sivistystoimen arjessa. Pääekonomistimme Timo Vesalan vieraina SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius sekä Ähtärin kaupungin sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho. Kuuntele ajankohtainen keskustelu!

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Sote tulee, ovatko kunnat valmiina?

jenniheikkila — Tue, 19 Oct 2021 09:29:48 +0000

Lähes koko 2000-luvun kaavailtu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus etenee vihdoin käytäntöön, kun tammikuun aluevaaleissa valitaan edustajat Suomen 21:lle hyvinvointialueelle.

Sote on silti helpommin sanottu kuin tehty. Uudistuksessa yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu, ja kunnat lähtevät Suomen hallintohistorian suurimpaan muutokseen hyvin erilaisista asemista.

Ovatko kunnat valmiina viemään soten piirtopöydältä käytäntöön? Entä miten käy kuntatalouden, kun verotulot vaihtuvat valtionosuuksiin? Huomisen talous -podcastissa pääekonomistimme Timo Vesalan vieraina Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola sekä Inspiran senior konsultti Lauri Pekkilä. Kuuntele ajankohtainen keskustelu!

Lue myös:

Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?

Kuuntele podcastin aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Rahapolitiikan nuorallatanssi

jenniheikkila — Tue, 05 Oct 2021 07:09:22 +0000

Euroopan keskuspankki EKP uusi heinäkuussa strategiansa, ensi kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Strategiamuutoksessa keskuspankki muuttaa hintavakauden määritelmää, hienosäätää sen seurantaa ja lisää ilmastonmuutoksen painoarvoa päätöksenteossaan.

Samanaikaisesti euroalueen bruttokansantuote lähestyy jo koronaa edeltänyttä kasvu-uraa, ja myös kuluttajahinnat kasvavat nopeammin kuin vuosikymmeneen.

Miten keskuspankin strategiamuutos vaikuttaa euroalueen talouteen? Nostaako se hintapaineita entisestään? Pitäisikö rahahanoja jo kiristää, vai kaipaako toipuva talous yhä vetoapua? Entä miten korkojen jumiutuminen nollarajalle vaikuttaa keskuspankkien toimintaan?

Huomisen talous -podcastissa puidaan euroalueen rahapolitiikkaa ja EKP:n uutta suuntaa. Pääekonomistimme Timo Vesalan vieraana Suomen Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Mitä nuorten syrjäytymiselle pitäisi tehdä?

jenniheikkila — Tue, 21 Sep 2021 07:39:21 +0000

Me-säätiön arvioiden mukaan Suomessa oli ennen koronakriisiä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Pandemia on nakertanut lasten ja nuorten hyvinvointia entisestään: viime vuonna nuorten tyytyväisyys elämään laski rajummin kuin koskaan. Kovin isku kohdistuu heihin, jotka ovat jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa.

Miksi nuorten syrjäytymisestä on kasvanut Suomessa niin suuri ongelma? Mitä meidän pitäisi tehdä syrjäytymisen vastaisessa taistelussa? Millä tavoin nuoret saadaan tunnistamaan ja ennen kaikkea hyödyntämään omat kykynsä?

Huomisen talous -podcastissa kuullaan uusintana Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion ja Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtajan Virpi Utriaisen keskustelu helmikuulta 2020. Toimittajana Pihla Hakala.

Kuuntele myös aiemmat jaksot

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Ilmastotyön kepit ja porkkanat

jenniheikkila — Tue, 07 Sep 2021 08:36:33 +0000

Elokuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti piirsi ilmastokriisin tulevaisuudesta synkän, muttei toivottoman kuvan. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, tulee päästöt puolittaa tällä vuosikymmenellä. Kunnissa ja kaupungeissa ilmastotyön tavoitteet on asetettu korkealle, ja yli 40 prosenttia suomalaisista asuu tiukkoihin päästövähennyksiin sitoutuneissa HINKU-kunnissa. Paljon on jo tehty, mutta työsarkaa vielä riittää – niin energiantuotannossa kuin liikkumisessa ja rakentamisessakin.

Pitäisikö kuntien ilmastotavoitteita kiristää entisestään? Mitä keinoja kunnilla ja kaupungeilla on suojella luonnon monimuotoisuutta? Entä miten sijoittajat ja rahoituslaitokset voivat luoda painetta kestäviin ratkaisuihin?

Syyskauden toisessa Huomisen talous -jaksossa puidaan kuntien ja kaupunkien ilmastotyötä sekä rahan roolia vihreän siirtymän kirittäjänä. Jaksossa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio saa vieraikseen Kuntarahoituksenvihreästä rahoituksesta vastaavan Rami Erkkilän sekä Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtajan Saara Vauramon. Kuuntele mielenkiintoinen keskustelu!

Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi huipentuu 14.–15. syyskuuta kestävän kasvun Green Growth Forum -konferenssiin. Maksuton verkkotapahtuma syventyy kestävään sijoittamiseen ja sen vaikutusten seurantaan. Puheenvuoroja kuullaan niin politiikan kuin rahoitusmaailman huipuilta. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa greengrowthforum.fi!

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Törmääkö talouskasvu työvoimapulaan?

jenniheikkila — Tue, 24 Aug 2021 08:18:02 +0000

Suomen talous kipusi vuoden toisella neljänneksellä ylös koronakuopasta. Bruttokansantuote on noussut pandemiaa edeltävälle tasolle, ja myös työllisyydessä taotaan huippulukemia.

Talouden myötätuuli pysyy vahvana, mutta törmääkö elpyvä kysyntä työvoimapulaan? Entä mitä kuuluu koronatukien avittamalle kuntataloudelle, jota odottaa paluu arkeen?

Huomisen talous -podcastin kauden avausjaksossa pääekonomistimme Timo Vesala arvioi syksyn talousnäkymiä ja avaa 9. syyskuuta julkaistavan suhdanne-ennusteen taustoja. Haastattelijana Roope Huotari.

Kuntarahoituksen vuoden kolmas suhdanne-ennuste julkaistaan torstaina 9. syyskuuta. Julkaisutapahtumassa klo 10–11 syvennytään loppuvuoden talousnäkymiin sekä päivitetään Kuntarahoituksen ennuste Suomen bkt-kehityksestä ja työllisyydestä. Ilmoittaudu tapahtumaan täällä (linkki).

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.

Huomisen talous: Kuntatalouden armoton matematiikka

Tue, 11 May 2021 06:00:00 +0000

Kuntatalous vajosi vuonna 2019 historiallisen heikkoihin lukemiin. Valtion koronatuista on saatu hetki armonaikaa, mutta pitkän aikavälin haasteet eivät hellitä. Miten kroonisesti alijäämäinen kuntatalous saadaan kestävään tasapainoon?

Huomisen talous -podcastin #kestäväkunta-erikoisjaksossa pureudutaan Kuntarahoituksen 11.5. julkaistun Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperin ensimmäiseen tienristeykseen: kuntatalouden murrokseen.

Jos jatkuva kasvun tavoittelu on tullut tiensä päähän, mitä vaihtoehtoja kunnille jää? Tätä pohtivat pääekonomistimme Timo Vesala, valtiovarainministeriön kuntatalousyksikön päällikkö Tanja Rantanen sekä Demos Helsingin kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé.

Kuuntele jakso ja tutustu Kuntarahoituksen Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan -keskustelupaperiin osoitteessa kuntarahoitus.fi/kestavakunta.

Huomisen talous -podcastia voit kuunnella ja seurata Spotifyssa, Acastissa, Applen ja Googlen Podcastit -sovelluksissa ja SoundCloudissa. Kevätkauden viimeisen jakson myötä podcast jää tauolle.

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

Huomisen talous -podcastin koko tuotannon löydät täältä.